Yhteiskuntatieteet - Social Sciences

Kaupungistuminen ilmiönä: historia ja keskeiset käsitteet Kaupungistuminen globaalisti ja Suomessa Kestävät kaupungit: ihmisen, yhteisön ja rakennetun ympäristön suhde Sosiaalisen kestävyyden haasteet kaupungeissa: eriarvoisuus ja alueellinen/sosioekonominen eriytyminen Yhteisöllisyys ja vaikuttamisen keinot Kaupunkisuunnittelu ja kriittiset järjestelmät kaupungeissa

Globaalien keskinäisriippuvuuksien kehitys ja merkitys yhteiskuntien kehityksessä ja kansainvälisessä toiminnassa Keskinäisriippuvuus ja taloudellinen kehitys Instituutiot ja valta keskinäisriippuvuuksissa Protektionismi

Yhteiskehittämisen (co-creation, co-development) sekä palvelumuotoilun lähtökohdat ja perusmenetelmät yhteiskuntatieteissä Kokeilukulttuuri osana politiikkaa sekä yhteisöjen ja organisaatioiden kehittämisessä Toteutetaan ryhmätyö yhteiskehittämisen periaatteita noudattaen Tekoälysovellusten käyttö LUT-yliopiston ohjeet tekoälyn käytöstä opinnoissa ja tiedonhaussa. Tarkempia ohjeita annetaan kurssin Moodlessa. Tekoälyä käytetään tiedonhakuun ja projektisuunnitelman hahmotteluun. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö ilmoitetaan Moodlessa. Työelämätaidot Yhdessä tekemisen taidot: Sidosryhmäyhteistyötaidot Itseluottamuksen ja itsenäistymisen kokemukset: Aloitteellisuuden lisääntyminen Vastuullisuuden lisääntyminen Oman osaamisen tuntemuksen lisääntyminen Mahdollisuuksien tunnistaminen Oman alan perustaidot: Työelämätietämyksen lisääntyminen Kyky kertoa omasta osaamisesta Urasuunnittelutaidot : Oman uran suunnittelutaidot Tulevaisuusorientaation kehittyminen Alan työmarkkinan ymmärrys Työnantajatuntemuksen lisääntyminen

This course provides broad overview on how software impacts contemporary societies, and what role it plays in the current situation and future developments of environment, industries, work, leisure, and civil society. The course has visiting lecturers from different areas of Software Engineering, who conduct lectures and workshops.

This course offers a systematic introduction to media and communication theories, providing students with a coherent framework for understanding how communication operates in contemporary societies. It explicitly connects classical communication theories with recent developments in digital media, particularly in the context of platformization and broader societal transformations driven by digitalization. The course begins by defining communication and outlining major theoretical traditions, emphasizing the role of theory and key analytical concepts, before examining how news is selected and shaped through news values approaches and gatekeeping processes (Harcup & O’Neill, 2001; Heinderyckx, 2017). The course proceeds to explore central approaches to media content and media effects—including cultivation theory, agenda-setting, framing, and priming (Goffman, 2010; McCombs, 2014)—to explain how media influence perceptions, attitudes, and public discourse. A core section focuses on the public sphere and public opinion from Habermas and Luhmann perspectives, integrating conceptual foundations with classical and contemporary perspectives, including analyses of the growing fragmentation of public communication. The course further addresses audience motivations and media consumption patterns, drawing on theories such as the spiral of silence (Noelle-Neumann, 1982) and uses and gratifications. Building on these foundations, it examines the so-called third structural transformation of the public sphere (Habermas, 2022) and the emergence of a new digital knowledge order (Neuberger et al., 2023). Finally, the course presents the starting point of many comparative studies based on classic media systems typologies (Hallin & Mancini, 2004), expanding to epistemic vulnerabilities (Labarre, 2025) and disinformation resilience (Humprecht et al., 2020) across different political and cultural contexts. While the lecturer introduces the foundational concepts and theoretical frameworks, students actively engage with the material through presentations that apply these theories to current media environments. Guiding questions include how news values operate on platforms such as Facebook, how fact-checking organizations select claims to verify, how the spiral of silence functions on social media, and why users engage with platforms such as TikTok or share disinformation. Or, in the playful words of Bruns and Highfield (2017), is Habermas on Twitter?

This course explores theory and practice of crisis communication in the context of complex environmental issues, such as crises related to clean air, water or energy. The course deepens the students’ understanding of crisis communication, and how it can be applied in various situations. The course will involve analysis of various cases, written assignments and practical exercises. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

Do you have any questions about your master’s thesis? This course will try to answer them. This course discusses how to select a thesis topic, how to plan a thesis, and how to write it. Exercises help you in planning your thesis. Moreover, you can get feedback on your texts. Thesis supervisors are formally assigned to each student at the beginning of the course. Each student is assigned individual supervisors, who are responsible for guiding you on your specific topic. Supervisors may also provide additional resources relevant to the fields or methods in which they specialise, and you are expected to make use of these where applicable. It is also important to emphasise that in order to pass the MSc dissertation course you should complete all seminars and all required elements of the seminar process. Attendance, timely submission of assignments, and active engagement in the seminar sequence are essential. Keeping up with the timetable and process is necessary for you to be able to complete your MSc dissertation on schedule. Completed course components are valid only for this academic year. All course components need to be passed in order to pass the course. The course coordinator, responsible for administration and communication, is PhD researcher Kari Suomalainen. All practical matters related to this course should be directed to him. Questions concerning supervision, however, should be addressed directly to your supervisor. Before contacting either the course coordinator or your supervisor with practical questions, you are expected to read carefully all the materials provided on the Moodle page. They have been designed purposefully and with precision, and in most cases, you will find that your query is already answered here. The MSc dissertation process is itself part of your academic evaluation. How you manage your research, plan your work, and make use of resources reflects directly on your ability to conduct independent scholarship. Supervisors and seminar leaders are here to advise, to challenge, and to provide feedback. However, the dissertation is your responsibility, and your learning is demonstrated precisely in how you deal with the challenges it presents. Use of AI applications The undisclosed use of AI or equivalent tools is forbidden: Please follow the LUT guidelines for AI usage, as the course will follow those.

Johdatus viestintätieteiden opiskeluun Viestinnän rooli yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa Viestintätieteet tieteenalana ja tutkimuskohteena Viestintätieteiden keskeiset käsitteet Viestinnän alan professiot

An increasing number of organizations – from governments and NGOs to corporations and social movements – communicate about climate change and other environmental issues to diverse audiences. This course examines how environmental issues are communicated to the public and how such communication shapes understanding, action, and responsibility. Particular attention is given to the idea that environmental communication is both pragmatic (seeking to inform, persuade, or mobilize) and constitutive (shaping meanings, values, norms, and constructions of agency).

Kurssilla tutustutaan työyhteisöjen viestintään ja vuorovaikukseen kurssikirjallisuuden avulla. Opintojakso lisää ymmärrystä siitä, miten viestintä ja vuorovaikutus muovaavat työyhteisöjen toimintaa, miten organisaatiokulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa ja miten viestinnällä voidaan tukea osallisuutta ja yhdenvertaisuutta työyhteisöissä. Tekoäly: Tekoälytyökalujen käyttö kurssitöissä on dokumentoitava huolellisesti noudattaen erillistä ohjetta. Ohje on saatavilla kurssin Moodle-sivulla. Yleisesti käytössä LUT-yliopiston ohjeet tekoälyn käytöstä opinnoissa ja tiedonhaussa. Työelämätaidot: Kurssilla analysoidaan todellisen työelämän viestinnän tilanteita kurssikirjallisuuden avulla.

Tutkimusprosessin kokonaisuus ja tutkimuksen peruskäsitteet Tieteellisen ajattelun ja argumentaation soveltaminen Viestintätieteiden teorioiden hallinta ja soveltaminen Tieteellisen tekstin ja tutkielman kirjoittaminen Tieteen eettiset periaatteet ja niiden toteuttaminen tutkimuksessa Tieteellisen keskustelun käyminen ja kriittinen arviointi

Kurssilla pureudutaan siihen, miten median teknologiat ja sisällöt ovat muuttuneet ajan kuluessa ja kuinka median muutos on vaikuttanut niin yhteiskuntaan, yhteisöihin kuin tavallisten ihmisten arkeenkin. Kurssilla käsitellään mediateknologian kehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja avataan niitä kehityskulkuja, jotka ovat johtaneet siihen, miltä media sekä sisältöinä että teknologioina näyttää nykyään. Kurssilla harjoitellaan omasta asiantuntija-alasta viestimistä tekemällä sisällöntuotannon harjoituksia yksin ja ryhmässä. Samalla harjoitellaan vertaispalautteen antamista toisten sisällöistä sekä sisältöä koskevan palautteen vastaanottamista. Tekoälytyökalujen käyttö kurssilla tehtävissä töissä on dokumentoitava huolellisesti erillisen ohjeen mukaan. Ohje löytyy kurssin Moodle-sivulta.

· Strategisen viestinnän keskeiset käsitteet ja tutkimussuunnat · Strategiset narratiivit ja niiden rakentaminen · Strategisen viestinnän ajankohtaiset ilmiöt I – yhteiskunnalliset muutokset · Strategisen viestinnän ajankohtaiset ilmiöt II – teknologia ja uudet mediaympäristöt

Yhteiskunnallisen riskitutkimuksen historiallinen tausta, riskien systeemisyys ja erilaiset riskikäsitykset Riskiyhteiskunnan ja haavoittuvuuden käsitteet Teknologisen muutoksen yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja poliittiset ulottuvuudet Median rooli ja riskeistä viestiminen Teknologiset riskit globaalisti ja paikallisesti sekä eettiset kysymykset Regulaatio, yhteiskunnallinen resilienssi ja kriittiset järjestelmät

Do you have any questions about your master’s thesis? This seminar will answer them. This seminar discusses how to pick a thesis topic, how to plan a thesis, and how to write it. Exercises help you in planning your thesis. Moreover, you can get feedback on any text you might already have.

Luonnonvarojen ja geopoliittisten tekijöiden vaikutuksia yhteiskuntien kehitykseen ja kriittisiin järjestelmiin Luonnonvarat ja geopoliittiset tekijät yhteiskuntatieteellisissä teorioissa Luonnonvarojen hyödyntämisen sekä yhteiskunnan toimintojen ja rakenteiden (kuten teollisuuden, liikenteen, infrastruktuurin) vaikutuksia ympäristöön, keskeisiä ympäristöongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja Yleisimpiä tutkimusmenetelmiä ja aineistoja Tekoälysovellusten käyttö Tekoälyä käytetään tiedonhakuun ja annettujen tehtävien suunnitteluun.

Writing a Master’s thesis is a very exciting task, but it can also be challenging. The Master’s Thesis Seminar helps you with this task. It discusses how to pick a thesis topic, how to plan a thesis, and how to write it. Exercises help you in planning your thesis. Moreover, you can get feedback on any text you might already have. Afterwards, you are in a good position to finish writing your thesis.

In the Master’s Thesis Seminar, students learn about the thesis writing process, develop and present a research plan (including e.g., relevant literature, data, and methods), and share their thesis results. They receive feedback on their work, and provide constructive feedback to other students’ work. The seminar consists of contact teaching, and seminar presentations and discussion sessions.

This literature course focuses on studying key concepts and approaches related to global communications and Asia in the context of media, communications and soft power. During the course the students read a wide variety of literature on different Asian countries and explore how questions soft power and media are played out in different contexts. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

This course provides broad overview on how software impacts contemporary societies, and what role it plays in the current situation and future developments of environment, industries, work, leisure, and civil society. The course has visiting lecturers from different areas of Software Engineering, who conduct lectures and workshops.