LUT-korkeakoulut Moodle

Tavoite on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa - käyttää PDM-järjestelmää - soveltaa toleransseja ja sovitteita koneensuunnittelussa - konedirektiivin ja turvallisuusnäkökohtien perusperiaatteet suunnittelun näkökulmasta - ratkaista itsenäisesti yksinkertaisia suunnittelutehtäviä - tavallisimpien konstruktiomateriaalien tärkeimmät ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet Opintojakso koostuu luennoista ja harjoitustehtävistä, jotka käsittelevät seuraavia aihepiirejä - PDM-järjestelmät - koneturvallisuus - koneenrakennuksen keskeisimmät standardit - toleranssit ja sovitteet - suunnittelu valmistuksen näkökulmasta (DFM ja DFMA)

Tavoite on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa - käyttää PDM-järjestelmää - soveltaa toleransseja ja sovitteita koneensuunnittelussa - konedirektiivin ja turvallisuusnäkökohtien perusperiaatteet suunnittelun näkökulmasta - ratkaista itsenäisesti yksinkertaisia suunnittelutehtäviä - tavallisimpien konstruktiomateriaalien tärkeimmät ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet Opintojakso koostuu luennoista ja harjoitustehtävistä, jotka käsittelevät seuraavia aihepiirejä - PDM-järjestelmät - koneturvallisuus - koneenrakennuksen keskeisimmät standardit - toleranssit ja sovitteet - suunnittelu valmistuksen näkökulmasta (DFM ja DFMA)

Tavoite on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa - käyttää PDM-järjestelmää - soveltaa toleransseja ja sovitteita koneensuunnittelussa - konedirektiivin ja turvallisuusnäkökohtien perusperiaatteet suunnittelun näkökulmasta - ratkaista itsenäisesti yksinkertaisia suunnittelutehtäviä - tavallisimpien konstruktiomateriaalien tärkeimmät ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet Opintojakso koostuu luennoista ja harjoitustehtävistä, jotka käsittelevät seuraavia aihepiirejä - PDM-järjestelmät - koneturvallisuus - koneenrakennuksen keskeisimmät standardit - toleranssit ja sovitteet - suunnittelu valmistuksen näkökulmasta (DFM ja DFMA)

Tavoite on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa - käyttää PDM-järjestelmää - soveltaa toleransseja ja sovitteita koneensuunnittelussa - konedirektiivin ja turvallisuusnäkökohtien perusperiaatteet suunnittelun näkökulmasta - ratkaista itsenäisesti yksinkertaisia suunnittelutehtäviä - tavallisimpien konstruktiomateriaalien tärkeimmät ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet Opintojakso koostuu luennoista ja harjoitustehtävistä, jotka käsittelevät seuraavia aihepiirejä - PDM-järjestelmät - koneturvallisuus - koneenrakennuksen keskeisimmät standardit - toleranssit ja sovitteet - suunnittelu valmistuksen näkökulmasta (DFM ja DFMA)

Kurssilla yhdistetään aiemmin opittu koneensuunnittelutaito projektin toteuttamiseen mahdollisimman työelämälähtöisesti. Opiskelija saa kattavan käsityksen mitä tekijöitä varsinaisen koneensuunnittelutehtävän ympärillä on mitkä vaikuttavat voimakkaasti itse projektin onnistumiseen. Projektin lopputuloksena ei välttämättä ole konkreettinen kone, vaan se voi olla yrityksestä riippuen tuotetieto, komponenttihankinta- ja valmistusdokumentaatio sekä myynninvalmennusmateriaali. Kurssilla opitaan myös mikä merkitys on hyvällä ryhmätyöllä vs. yksintyöskentely. Kurssi luo pohjaa myöhemmin käytännön kautta opittaville projektinhallintataidoille. Opintojakson arvosana muodostuu harjoitustyön sisällöstä sekä sen esityksen toteuttamisesta. Opiskelija vastaa itse yrityksen löytämisestä ja kontaktoinnista, eli tässä täytyy olla aktiivinen että varsinainen työ saadaan ajoissa alkuun. Myös 3-hengen ryhmän muodostamisessa kannattaa olla aktiivinen.

Kurssilla tutustutaan kuvankäsittelyn perusteisiin sekä harjoitellaan digitaalisen materiaalin luontia erilaisten harjoistustöiden avulla. Opetus tapahtuu Adoben tuotteilla.

Kurssilla tutustutaan kuvankäsittelyn perusteisiin sekä harjoitellaan digitaalisen materiaalin luontia erilaisten harjoistustöiden avulla. Opetus tapahtuu Adoben tuotteilla.

Opintojakso koostuu vuosittain vaihtuvasta sisällöstä. Opintojaksolla tutustutaan 6-7 ajankohtaiseen uuteen teknologiaan. Kuhunkin teemaan pyritään saamaan alustus alan yritysasiantuntijalta. Opiskelijat tutustuvat ryhmässä syvemmin kuhunkin teemaan ja tuottavat löydöstensä perusteella materiaalin joka tullaan purkamaan luentojen yhteydessä seuraavalla luentokerralla. Tämä materiaali tulee toimimaan myös opintojakson lopputentin tenttimateriaalina.

Opintojakso koostuu vuosittain vaihtuvasta sisällöstä. Opintojaksolla tutustutaan 6-7 ajankohtaiseen uuteen teknologiaan. Kuhunkin teemaan pyritään saamaan alustus alan yritysasiantuntijalta. Opiskelijat tutustuvat ryhmässä syvemmin kuhunkin teemaan ja tuottavat löydöstensä perusteella materiaalin joka tullaan purkamaan luentojen yhteydessä seuraavalla luentokerralla.

Opintojakso koostuu vuosittain vaihtuvasta sisällöstä. Opintojaksolla tutustutaan 6-7 ajankohtaiseen uuteen teknologiaan. Kuhunkin teemaan pyritään saamaan alustus alan yritysasiantuntijalta. Opiskelijat tutustuvat ryhmässä syvemmin kuhunkin teemaan ja tuottavat löydöstensä perusteella materiaalin joka tullaan purkamaan luentojen yhteydessä seuraavalla luentokerralla.

Tilaus ja suunnittelujärjestelmät, tuotannonohjaus, leikkaava sekä muovaava tuontantotekniikka, hitsaustekniikka, laatujärjestelmät sekä laaduntarkkailu, pinnankäsittely, materiaalivirta, tehdas layout

työturvallisuus ja pelisäännöt materiaalit ja niiden käyttö laboratoriossa mittavälineet ja niiden käyttö profiilityö poraus sahaus hitsauslaiteet hionta erityyppisen käsi- ja sähkökäyttöiset koneet

työturvallisuus ja pelisäännöt materiaalit ja niiden käyttö laboratoriossa mittavälineet ja niiden käyttö profiilityö poraus sahaus hitsauslaiteet hionta erityyppisen käsi- ja sähkökäyttöiset koneet

Opintojaksolla käydään läpi kantavissa ja täydentävissä rakenteissa käytettävien rakennusmateriaalien ominaisuuksia ja niihin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä niin talonrakentamisessa kuin infrarakentamisessa, CE-merkinnät & DoP-tiedot, EPD & ilmastoseloste, materiaalien palo-ominaisuudet sekä sisäilmastoluokitus 2018 mukaiset materiaaliluokitukset. Opetuksessa otetaan huomioon myös kestävä kehitys ja materiaalien elinkaarilaskenta. Rakennuskemiassa käydään läpi aineen rakennetta, kemiallisia reaktioita ja niihin liittyvää laskentaa, happoja ja emäksiä, sähkökemiaa ja korroosiota sekä betonin kemiaa.

Opintojaksolla käydään läpi kantavissa ja täydentävissä rakenteissa käytettävien rakennusmateriaalien ominaisuuksia ja niihin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä niin talonrakentamisessa kuin infrarakentamisessa, CE-merkinnät & DoP-tiedot, EPD & ilmastoseloste, materiaalien palo-ominaisuudet sekä sisäilmastoluokitus 2018 mukaiset materiaaliluokitukset. Opetuksessa otetaan huomioon myös kestävä kehitys ja materiaalien elinkaarilaskenta. Rakennuskemiassa käydään läpi aineen rakennetta, kemiallisia reaktioita ja niihin liittyvää laskentaa, happoja ja emäksiä, sähkökemiaa ja korroosiota sekä betonin kemiaa.

• Lämmönsiirtymismuodot • Materiaalien lämpö-ja kosteustekniset ominaisuudet • Rakennusten energiatehokkuudelle asetettavat vaatimukset ja arvioinnin menetelmät. • Rakenteiden U-arvojen laskenta ja rakennuksen tasauslaskenta. • E-luvun laskenta ja energiatodistuksen määrittely • Rakenteiden lämpötilajakaumat • Kosteuden siirtymismuodot ja kosteuskuormat • Rakenteiden kastumisen ja kuivumisen arviointi • Kosteusvauriot • Rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta • Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun periaatteet • Kosteudenhallinta hankkeen eri vaiheissa • Ilmavirtausten hallinta ja vaipan ilmatiiveyden merkitys • Rakenteiden ja tilojen rakennusfysikaaliset mittausmenetelmät • Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ja sisäilman laadunhal-linta • Rakenteiden äänitekniikan perusteet (ilmaääneneristävyys, askelääne-neristys, julkisivun ääneneristävyys,, tilojen akustiikan perusteet, melunhal-linnan perusteet)

• Lämmönsiirtymismuodot • Materiaalien lämpö-ja kosteustekniset ominaisuudet • Rakennusten energiatehokkuudelle asetettavat vaatimukset ja arvioinnin menetelmät. • Rakenteiden U-arvojen laskenta ja rakennuksen tasauslaskenta. • E-luvun laskenta ja energiatodistuksen määrittely • Rakenteiden lämpötilajakaumat • Kosteuden siirtymismuodot ja kosteuskuormat • Rakenteiden kastumisen ja kuivumisen arviointi • Kosteusvauriot • Rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta • Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun periaatteet • Kosteudenhallinta hankkeen eri vaiheissa • Ilmavirtausten hallinta ja vaipan ilmatiiveyden merkitys • Rakenteiden ja tilojen rakennusfysikaaliset mittausmenetelmät • Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ja sisäilman laadunhal-linta • Rakenteiden äänitekniikan perusteet (ilmaääneneristävyys, askelääne-neristys, julkisivun ääneneristävyys,, tilojen akustiikan perusteet, melunhal-linnan perusteet)

• Lämmönsiirtymismuodot • Materiaalien lämpö-ja kosteustekniset ominaisuudet • Rakennusten energiatehokkuudelle asetettavat vaatimukset ja arvioinnin menetelmät. • Rakenteiden U-arvojen laskenta ja rakennuksen tasauslaskenta. • E-luvun laskenta ja energiatodistuksen määrittely • Rakenteiden lämpötilajakaumat • Kosteuden siirtymismuodot ja kosteuskuormat • Rakenteiden kastumisen ja kuivumisen arviointi • Kosteusvauriot • Rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta • Rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun periaatteet • Kosteudenhallinta hankkeen eri vaiheissa • Ilmavirtausten hallinta ja vaipan ilmatiiveyden merkitys • Rakenteiden ja tilojen rakennusfysikaaliset mittausmenetelmät • Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ja sisäilman laadunhal-linta • Rakenteiden äänitekniikan perusteet (ilmaääneneristävyys, askelääne-neristys, julkisivun ääneneristävyys,, tilojen akustiikan perusteet, melunhal-linnan perusteet)

Opiskelija tuntee tyypillisten rakenneteräksen materiaaliominaisuudet, tyypilliset terästuotteet ja osaa mitoittaa tavanomaisia kantavia teräsrakenteita. Teräksen ja terästuotteiden valmistus ja ominaisuudet; kantavat runkorakenteet ja rakenne-elementtien lujuuslaskenta. Suunnitteluperusteet. Poikkileikkaus- ja nurjahdusluokat ja niiden merkitys. Taivutetun rakenteen mitoitus taivutukselle ja keipahdustuenta. Vedetyn rakenneosan mitoitus. Poikkielikkauksen mitoitus yhdistetyille rasituksille. Puristetun ja taivutetun rakenneosan mitoitus tasonurjahdukselle. Ruuviliitokset. Palo- ja syöpymissuojaus. Laadunvarmistus. Valmistus, erityisesti hitsaustekniikka. AsennusOpintojakso kuuluu teräsrakenteiden 2-luokan suunnittelijan pätevyysvaatimuksiin.

Tyypilliset muurattujen rakenteiden käyttökohteet Muurausmateriaalit, laastit, tiilet, harkot Muuratun tiilirakenteen suunnittelu ja mitoitus, palkit, pilarit, seinät Harkkorakenteiden suunnittelu, palkit, pilarit, seinät, maanpaineseinät Rakenneyksityiskohtien, kiinnikkeiden ja liitosten suunnittelu