Tuotantotalous - Industrial Engineering and Management

The course familiarize students with the concepts of entrepreneurship and small business. The aim of the course is to enhance of students' understanding in the importance of entrepreneurship and small business for economies.

Challenges and skills of innovation management, distinguishing innovation types, innovation processes, collaboration between different stakeholders, and supporting creativity in innovation.

The course focuses on the role of performance management and measurement in digitalizing business environment. The course provides students basic understanding about the different performance measurement systems. Core content: Performance management practices, performance measurement, performance measurement systems, performance analysis.

Core content: practical study-related information and skills, learning skills, time management, library databases and information search, personal curriculum, and study and career plan.

Teollisen internetin käsite ja sisältö, teollisen internetin konsepti ja arkkitehtuuri, tietointensiiviset palvelut, tiedon jalostamisen prosessi ja älykäs analytiikka, arvonluomisen logiikka, teollisen internetin mahdollistama elinkaaren hallinta, prosessien muotoilu, sovellusmahdollisuudet teollisissa palveluissa ja sote-palveluissa.

Hyvinvointiteknologian tyypit, kehityskulut, soveltamismahdollisuudet ja vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa; hyvinvointiteknologian soveltaminen palveluprosesseihin; teknologian ja palveluiden yhteiskehittämisen haasteet; erilaisten käyttäjien tarpeet ja uuden osaamisen tarpeet; teknologiaan perehdyttäminen; näkökulmat tulevaisuuteen; casejen esittely, erityishuomion kohteena robotiikka.

Palvelut vs. palvelukokonaisuudet. Palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja hankinta prosesseina. Palvelusuunnittelun ja -hankinnan menetelmät ja osa-alueet. Asiakasvaatimusten kytkeminen palvelusuunnitteluun ja hankintoihin. Palveluiden vaikuttavuus sekä suorituskyky- ja laatumittarit.

Palvelumuotoilu (käsitteet, menetelmät, sovellusalueet). Prosessikeskeinen ajattelu (käsitteet, työkalut, sovellusalueet). Käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessi. Digitaaliset palvelut. Palveluprosessien johtaminen ja toiminnanohjaus. Konkreettiset käytännön esimerkit, joihin tuotetaan ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä Suomessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat. Muutosvoimat ja ajurit. Toimijaverkostot, -roolit ja vastuut. Kansalaisen muuttuva rooli ja tulevaisuuden palveluarki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantotalous. Arvoperusteinen terveydenhuolto. Terveys- ja hyvinvointiteknologiat ja innovaatiot. Ilmiöpohjainen ja ongelmalähtöinen oppiminen.

Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen taustat, peruslähtökohdat ja suuntaukset. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen metodologian sekä näiden erot. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erityispiirteet, tutkimusprosessin kulun, aineiston keruun ja analyysin päämetodit. Tutkimuksen raportointi. Opiskelija osaa valita oman tutkimusongelmansa perusteella sopivimmat tutkimusmenetelmät. Hän pystyy soveltamaan ja käyttämään laadullisen ja määrällisen tutkimus- ja analyysimenetelmiä omassa tutkimuksessaan.

Hyvinvointiteknologian tyypit, kehityskulut, soveltamismahdollisuudet ja vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa; hyvinvointiteknologian soveltaminen palveluprosesseihin; teknologian ja palveluiden yhteiskehittämisen haasteet; erilaisten käyttäjien tarpeet ja uuden osaamisen tarpeet; teknologiaan perehdyttäminen; näkökulmat tulevaisuuteen; casejen esittely, erityishuomion kohteena robotiikka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä Suomessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat. Muutosvoimat ja ajurit. Toimijaverkostot, -roolit ja vastuut. Kansalaisen muuttuva rooli ja tulevaisuuden palveluarki. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantotalous. Arvoperusteinen terveydenhuolto. Terveys- ja hyvinvointiteknologiat ja innovaatiot. Ilmiöpohjainen ja ongelmalähtöinen oppiminen.

Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen taustat, peruslähtökohdat ja suuntaukset. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen metodologian sekä näiden erot. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erityispiirteet, tutkimusprosessin kulun, aineiston keruun ja analyysin päämetodit. Tutkimuksen raportointi. Opiskelija osaa valita oman tutkimusongelmansa perusteella sopivimmat tutkimusmenetelmät. Hän pystyy soveltamaan ja käyttämään laadullisen ja määrällisen tutkimus- ja analyysimenetelmiä omassa tutkimuksessaan.

Innovatiivisuutta tukevan organisaatiokulttuurin elementit, kehittäminen ja johtaminen, organisaatiokulttuurin muutos. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan keskeinen käsitteistö, eri innovaatiotyypit sekä niiden suhteet. Työntekijänäkökulman, työhyvinvoinnin ja työn merkityksellisyyden suhde innovatiiviseen organisaatiokulttuuriin ja sen kehittämisprosesseihin. Organisaatiokulttuurit emergentteinä, vuorovaikutteisina ja kehitettävinä prosesseina.

Havaitseminen ja tiedonkäsittely innovaatioita kehitettäessä, innovaatioiden kehittämiseen liittyvät keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen erilaisten työkalujen ja toimintatapojen avulla.

Ydinaines: yliopisto-opiskelu ja ohjelmassa sovellettava käytäntö. Täydentävä tieto: perehtyminen TUDI-ohjelman tutkintorakenteeseen, HOPS. Erityistieto: erilaiset opiskelua tukevat ja opiskelijalle järjestetyt palvelut.

Innovaatiojohtamisen haasteet ja osaamistarpeet, erilaiset innovaatiot ja niiden tunnistaminen,innovaatioprosessit ja sidosryhmien välinen toiminta.

Digitalisaation vaikutukset eri tasoilla organisaatioissa ja niiden toimintaympäristöissä systeemisestä näkökulmasta, vaikutusten arviointi, ennakointitoiminta ja sen merkitys, ennakoinnin käytännöt ja menetelmät, eri alojen casejen esittely. Digitalisaatiota käsitellään pääosin ilmiölähtöisesti. Yksittäisiin teknologioihin ja toimialoihin voi keskittyä kurssin tehtävissä.

Ydinainestasolla opiskelija ymmärtää johtajuutta, oppimista, verkostoitumista, luovuutta, sosiaalista pääomaa ja dynaamisia kyvykkyyksiä innovaatiojärjestelmissä ja innovaatioverkostoissa. Hän kykenee ymmärtämään erilaisia innovointimalleja ja niiden vaikutuksia innovaatiopolitiikkaan. Kurssilla käsitellään erityisesti käytäntölähtöisten monitoimijaisten innovaatioprosessien erityispiirteitä. Täydentävänä tietona on luovuuden edistäminen innovaatioprosesseissa ja innovaatiojärjestelmissä.

Kurssin ydinainestasolla opiskelija kykenee käyttämään käytännön luovuusmenetelmiä ja ryhmädynamiikkaa edistäviä menetelmiä. Täydentävänä tietona hän kykenee poistamaan assosiaatioesteitä ja ylittämään toimialatraditioita luovassa prosessissa. Erityistietona opiskelija kykenee edistämään älyllistä ristipölytystä innovaatiosessioissa.