Kemiantekniikka - Chemical Engineering

Nesteen virtaus putkessa ja putkiston painehäviö. Pumpun tehontarve. Jauhemaisen kiintoaineen varastointi, kuljetus ja hienonnus (murskaus, jauhatus). Kiintoaineen luokitus, kiintoaineen ja nesteen erottaminen laskeuttamalla ja suodattamalla.

Elektrolyyttiliuosten sähkönjohtokyky ja sen soveltamismahdollisuudet elektrolyyttiliuosten ominaisuuksien määrittämisessä. Kineettinen kaasuteoria ja sen soveltaminen kaasun lämpötilan ja paineen, kaasumolekyylien keskimääräinen nopeuden sekä kaasumolekyylien törmäyksien tutkimisessa. Kaasujen ja nesteiden kuljetusprosessit (lämmönjohtokyky, viskositeetti ja diffuusio).

Neljä kemialliseen termodynamiikkaan, sähkökemiaan, kinetiikkaan ja pintakemiaan liittyvää laboratoriotyötä. Töistä laaditaan kirjalliset raportit.

Kaasujen, nesteiden ja kiintoaineiden ominaisuudet ja tilanyhtälöt. Reaktiolämpö. Kamiallinen potentiaali. Reaktiotasapaino. Termodynaamiset taulukot ja niiden käyttö. Partiaaliset moolisuureet. Yhden ja useamman komponentin faasitasapainot. Liuosten kolligatiiviset ominaisuudet. Ideaaliset ja epäideaaliset liuokset. Faasidiagrammit. Sähkökemialliset kennot.

Kiinteiden aineiden karakterisointiin käytettävät analyysimenetelmät, mitä analyysistä saatava tulos kertoo näytteestä, miten näyte/näytematriisi vaikuttaa valittavaan analyysimenetelmään, millä perusteella analyysimenetelmä valitaan.

Kurssi sisältää yhden ongelmaratkaisupohjaisen työn, jossa hyödynnetään muutamaa instrumenttianalytiikan analyysilaitteistoa. Työ tehdään itsenäisesti pienryhmissä. Kurssisisältö on vuosittain vaihtuva. Keskeisiä menetelmiä ovat spektrometrian ja kromatografian menetelmät. Kurssilla opiskelija tutustuu käytännössä laitteistoihin, niiden toimintaan ja sovellutuksiin. Kurssilla tutustutaan myös tyypillisiin työvaiheisiin, joita kukin analyyttinen menetelmä vaatii esikäsittelynä sekä menetelmän antamien tulosten tulkintaan, kuten kromatogrammien tulkintaan. Tulokset ja työ raportoidaan hyvän analyyttisen tavan mukaisesti. Kurssin ”Analyyttisen kemian perusteet” luennot tukevat kurssin opetusta.

Opiskelija perehtyy tavallisimpiin analyyttisessa kemiassa käytettäviin alkuaineiden ja yhdisteiden analyysimenetelmiin, joita käytetään liuoskemiassa, tutkimus- ja prosessiympäristö huomioon ottaen. Keskeisiä instrumenttimenetelmiä ovat spektroskopiset ja kromatografiset menetelmät, esim. atomiabsorptiospektrometria, UV-spektrometria, ionikromatografia, nestekromatografia, ja kaasukromatografia.  Kurssilla perehdytään myös analyyttiseen tapaan esittää tulokset sekä arvioida mittausten epävarmuutta. Lisäksi tutustutaan mittausmenetelmien validoinnin perusteisiin.  Luentojen sisältö tukee kurssin ”Analyyttisen kemian laboratoriotyöt” sisältöä. 

Synteettisten polymeerien: valmistus (polymerointi, polymerointireaktioiden kinetiikka ja moolimassat), muokkaus (polymeerien rakenne ja ominaisuudet, kopolymeerit). Biopolymeerit.

Kurssiin kuuluu 2 osiota: epäorgaanisen kemian työt ja orgaanisen kemian työt Epäorgaanisen kemian osiossa  Käydään läpi yleisimpiä epäorgaanisen liuoskemian ionireaktioita ja tutustutaan kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin analyysimenetelmiin. Laboratoriossa tutkitaan eri ionien reaktiota, tehdään käytännön harjoituksia kemian perusmenetelmillä, kuten gravimetria ja titrimetria. Töissä tutustutaan myös analyyttiseen ja turvalliseen työskentelytapaan kemian laboratoriossa. Työkokonaisuudet ovat itsenäisiä työosuuksia. Orgaanisen kemian osio: Turvallinen laboratoriotyöskentely. Orgaanisen kemian yksikköprosessit ja työskentelymenetelmät; teoria ja laitteistojen rakentaminen. Keskeiset yksikköprosessit: refluksointi, tislaus, uutto, kiteytys, uudelleenkiteytys, kuivaus, sulamis- ja kiehumispisteiden määritys. Monivaiheisen synteesin toteutus. Tuotteen erotus ja puhdistus sekä puhtauden arviointi. Tulosten raportointi. Spektrometriset menetelmät.

Sidokset ja isomeria. Alkaanit, alkeenit ja alkyynit. Aromaattiset yhdisteet. Stereokemia. Nukleofiiliset korvautumis- ja lohkeamisreaktiot. Alkoholit. Eetterit ja epoksidit. Aldehydit ja ketonit. Karboksyylihapot ja niiden johdannaiset. Amiinit. Heterosykliset yhdisteet. Spektroskopia orgaanisten yhdisteiden rakennemäärityksissä.

Opiskelija hakeutuu yritykseen (kesä)töihin, työskentelee siellä työntekijänä työsuhteessa, pyytää työstä työtodistuksen ja hyväksyttää työkokemuksen tekniikan kandidaatin tutkinnon opintoihinsa. Hyväksyttävän työsuhteen kesto on vähintään 4 viikkoa kokoaikaisessa työsuhteessa tai sitä vastaava kokonaistuntimäärä (väh. 150 h). Kandidaatintyön tekemistä ei hyväksytä työkokemukseksi. Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen alkamista tehty työ, jota ei ole hyväksytty opiskelijan aiempiin tutkintoihin.

Kurssi pitää sisällään tieteellisen tiedon hakuun, käsittelyyn ja raportointiin liittyvien käytäntöjen läpikäynnin ja soveltamisen tekniikan kandidaatintyön kirjoittamisen yhteydessä. Opiskelija valitsee itse kandidaatintyön aiheensa aineopintojensa aihepiirien sisältä. Lisäksi kurssilla käydään läpi tutkimusaiheen valintaan, tutkimuksen suunnitteluun ja tiedon referoinnin ja raportoinnin etiikkaan liittyviä näkökulmia.

Kurssilla kerrotaan miten laboratoriossa työskennellään turvallisesti ja mitä vaaratekijöitä tulee huomioida. Lisäksi kerrotaan, mitä kemikaaliketju tarkoittaa ja tutustutaan kemikaalien käyttöturvatiedotteisiin. Erilaiset suojavälineet ja niiden valintaperusteet esitellään. Tutustutaan toimintaan hätä- ja poikkeustilanteissa sekä keskustellaan organisaation eri henkilöiden rooleista sekä velvollisuuksista ja vastuista.

Kurssilla kerrotaan miten laboratoriossa työskennellään turvallisesti ja mitä vaaratekijöitä tulee huomioida. Lisäksi kerrotaan, mitä kemikaaliketju tarkoittaa ja tutustutaan kemikaalien käyttöturvatiedotteisiin. Erilaiset suojavälineet ja niiden valintaperusteet esitellään. Tutustutaan toimintaan hätä- ja poikkeustilanteissa sekä keskustellaan organisaation eri henkilöiden rooleista sekä velvollisuuksista ja vastuista.

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintojen yleisrakenteet, opiskelijapalvelut, tenttikäytännöt. Opiskelutaidot ja opintojen suunnittelu. Ajatus siitä, että opiskellaan työelämää varten. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Katsaus kemiantekniikan osa-alueisiin ja kemisti-insinöörin toimenkuviin. Kemiantekniikan koulutusohjelman käytännöt, mukaan lukien opiskelijavaihtoon liittyvät asiat. Kemiantekniikan tiedonhaun perusteet. Perusteet tietoturvasta. Opettajatuutorointi.

The study entities are: The multidimensional impact of bioeconomy on Europe, the implementation of bioeconomy, the sustainability – all three dimensions - aspects of bioeconomy. The course is carried as assignments based on selected topics from the book or own topic related to your current working environment and additional material. Course is planned for distance learning.

Biological wastewater treatment methods, professional terminology, built-up ecosystem, desired metabolism and reactor types, selection of microbes and enrichment, influence of temperature and other conditions on above-mentioned factors, basic knowledge on the biological methods used in removal of carbon, nitrogen and phosphorous, aerobic and anaerobic wastewater treatment, process alternatives and technologies, designing and operating modes of processes, controlling and optimization of processes, novel technologies, recovery of valuable products from waste originating (secondary raw materials) raw materials, aerobic and anaerobic technologies in the treatment of sewage sludges and organic wastes, biological wastewater treatment processes in biorefining.

This is the capstone course in Biorefineries Master's programme. Previously acquired knowledge on biorefinery feedstocks, conversion methods, separation and purification methods, as well as products and markets are applied to study a complete biorefinery process.

This is the capstone course in Biorefineries Master's programme. Previously acquired knowledge on biorefinery feedstocks, conversion methods, separation and purification methods, as well as products and markets are applied to study a complete biorefinery process.

The course covers the most typical biorefining processes production of fibers, material products hemicelluloses, lignin and carbon products, biofuel 1 st and 2nd generation and chemicals - The globally most common bio-based raw materials for biorefineries -Connection of Biorefineries to other industrial processes such as energy production and oil refineries - Most common biorefinery products and their value chain