Yhteiskuntatieteet - Social Sciences

Opintojaksolla tutustutaan vastuullisuusviestinnän ajankohtaiseen tutkimukseen ja pääkäsitteisiin sekä vastuullisuusviestinnän keinoihin ja käytänteisiin organisaatioissa. Kurssilla pohditaan myös eri sidosryhmien odotuksia ja rooleja vastuullisuusviestinnässä sekä vastuullisuusraportoinnin periaatteita ja lainsäädäntöä.

Kurssilla tutustutaan viestintätieteiden ajankohtaiseen tutkimukseen ja kirjoitetaan omavalintaisesta aiheesta katsausartikkeli. Kurssi toimii pehmeänä laskuna kandintutkielman tekoon ja viestintätieteelliseen tutkimukseen. Ajankohtaisen tutkimuksen lisäksi kurssilla kerrataan tiedonhaun ja tieteellisen kirjoittamisen perusteita, sekä syvennetään jo aiemmin opittua.

This course explores the phenomenon of digitalization. It discusses what digitalization is, focusing, e.g., on the internet of things and artificial intelligence. Moreover, it discusses how the digital transformation progressed, affecting, e.g., the ways we work, live, and produce. Results of these developments, such as the need for digital security and the availability of e-citizen services are likewise covered. To structure the discussions, a systemic approach to socio-technological digital systems will be introduced and ways of planning such systems will be discussed.

Sisältö: · Kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonhankinnan menetelmät ja keskeiset monimuuttujamenetelmät (mm. varianssianalyysi, lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi). · Kvantitatiivisen tutkimuksen raportointi ja arvioiminen. · Kuvailevien ja tilastolliseen päättelyyn tähtäävien analyysimenetelmien käyttö tilasto-ohjelmalla.

Kvalitatiivisen tutkimuksen toteuttaminen (kysymyksenasettelu, aineiston hankinta, analyysi, tulkinta ja arviointi, raportin kirjoittaminen, tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen arviointi) Kvalitatiivisen aineiston koodaaminen Kvalitatiivisen aineiston ohjelma NVivo Kvalitatiivisen tutkimusaineiston eri analyysivaihtoehdot ja niiden valintaperusteet

Sisältö: · Johdatus tilastotieteeseen ja tilasto-ohjelmien käytön harjoittelua (Stata, Excel). · Tilastollinen lukutaito ja mittaaminen yhteiskunta- ja viestintätieteissä. · Kvantitatiivisen tiedonkeruun, kuvailevien tilastomenetelmien ja tilastollisen päättelyn perusteet. · Keskeiset aineistotyypit ja -keruumenetelmät (mm. kyselyt). · Keskeiset analyysimenetelmät (mm. kuvailevat tunnusluvut, ristiintaulukointi, t-testi, korrelaatio).

Sisältö: · Ajankohtainen yhteiskuntatieteellinen tutkimus digitalisaation vaikutuksista ryhmiin ja yhteisöihin eri elämänalueiden ja -vaiheiden ja erilaisten viestintäteknologioiden näkökulmista. · Ryhmäilmiöt ja sosiaaliset rakenteet digitalisoituneessa yhteiskunnassa: esim. sosiaaliset verkostot ja suhteet, sosiaalinen identiteetti ja sen rakentuminen, sosiaaliset kuplat, algoritmit ja botit. · Digitalisaation tarkasteleminen sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista: esim. työhyvinvointi, osallisuus, sosiaalinen polarisaatio, nettiviha ja verkkohäirintä, trollaus ja informaatiovaikuttaminen.

Content: · Social dimension of economy and markets · Classical and contemporary theories of economic action and economic phenomena · Economy, work and labor markets · Money, credit and finance · Economy and technology · Institutions and the economic life · Consumption, culture and lifestyle · Networks and capital

· Energiapolitiikan keskeiset globaalit, kansalliset ja lokaalit järjestelmät ja instituutiot sekä päätöksentekoprosessit ja intressit · Keskeiset toimijat, intressiryhmät · Politiikkatoimet ja lainsäädäntötyö · Energiamurros · Energiakansalaisuus,- ja demokratia · Keskeiset teoriat ja käsitteet · Tutkimusmenetelmiä- ja aineistoja

Tiede ja teknologia yhteisöllisinä ja yhteiskunnallisina ilmiöinä Tieteen ja teknologian historia kriittisten järjestelmien näkökulmasta Tiede, teknologia, eriarvoisuudet ja sukupuoli Teknologian käyttäjät ja kulutuskäytännöt Asiantuntijoiden ja kansalaisten valta sekä tieteen hallinnointi Tieteen ja teknologian etiikka, ristiriidat ja konfliktit

Ympäristöpolitiikan keskeiset globaalit, kansalliset ja lokaalit järjestelmät ja instituutiot Keskeiset teoriat ja käsitteet Toimijat ja keskeiset intressiryhmät Ympäristöpolitiikan politiikkatoimet ja lainsäädäntötyö Kansalaiset ja ympäristöliikkeet Yleisimmät tutkimusmenetelmät ja aineistot

Keskeiset teoreettiset lähtökohdat, teoriat ja käsitteet yhteiskunnasta (esimerkiksi makro-mikro, rakenne-toimija -lähtökohdat). Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen ja selittäminen teoreettisesti Teorioiden historiallinen kehitys Teorian rooli tutkimuksessa 

Sisältö: Mitä on tiede ja tutkimus. Tieteellisen ajattelun ja argumentaation perusteet sekä historiallinen kehitys. Tieteen ja tutkimuksen peruskäsitteet, kuten metodi, kriittisyys, falsifiointi, toistettavuus. Tieteellisen tiedon luonne. Ihmistieteiden objektiivisuus. Tieteen ja tutkimuksen eettiset periaatteet 

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus käsittelee usein yhteiskuntaa, jossa elämme, ja on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Toisaalta yhteiskunnallisen merkityksen kääntäminen yhteiskunnalliseksi vaikutukseksi ei aina ole helppoa. Yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi tutkijoiden on esitettävä tutkimustuloksensa niin, että tulosten merkitys avautuu myös tavallisille kansalaisille. Lisäksi heidän viestinsä tulisi saavuttaa huomiota erilaisten sidosryhmien, kuten lainsäätäjien, ammattiliittojen, terveysalan ammattilaisten tai yritysten keskuudessa. Laajimmassa muodossaan tämä vuoropuhelu sidosryhmien kanssa saattaa kattaa koko tutkimusprojektin elinkaaren, tehden projektista yhteiskehittämistä.

Research in the social sciences is often subjective, usually open to interpretation, and always in need of discussion. Therefore, well-rounded researchers in the social sciences do not only need to be able to conduct research – they also need to be able to participate in the discourse around their research. The skill to connect a text to the wider scientific debate is as important as the skill to spot weak spots in a study design. Moreover, the researchers need to be able to present their comments in a logical and constructive way. This seminar introduces doctoral students to the practices, strategies and vocabulary of discussions on social science research. Please note that the seminar content is different in each term. Therefore, PhD students can take this seminar twice in two different terms.

Sisältö: Demokratia ja yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaminen sekä luottamus Yhteiskunnan instituutiot ja rakenteet Yhteiskunnallisten liikkeiden, yhdistysten ja kansalaisten rooli taloudellisessa, ekologisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä globaalilla ja paikallisella tasolla. Keskeisiä tutkimusmenetelmiä, käsitteitä ja teorioita 

Kurssilla tutustutaan siihen, miten julkisuutta tuotetaan eri tavoin, ja millaisilla mekanismeilla julkisen keskustelun ajankohtaiset aiheet ja henkilöt määräytyvät. Kurssilla tutustutaan julkisen keskustelun, julkisen mielipiteen muodostumisen sekä julkisuuden ja vallan perusteorioihin ja julkisuuden eri osa-alueiden toimintalogiikoihin. Kurssin teemoja ovat esimerkiksi monimutkaisten yhteiskunnallisten, teknologisten ja ympäristön ilmiöiden käsitteleminen julkisuuden eri osa-alueilla, yhteisöjen, yritysten ja yksilöiden rooli julkisessa viestinnässä, sekä sosiaalisen median alustojen vaikutus julkisuuden muodostumiseen.

Kurssilla tutustutaan organisaatioiden viestintään ja käydään läpi organisaatioviestinnän keskeiset teoriat ja käsitteet. Kurssilla pohditaan organisaatioiden viestinnän merkitystä ja vaikutuksia verkottuneessa yhteiskunnassa sekä analysoidaan ajankohtaisia organisaatioviestinnän ilmiöitä.

Kurssi pureutuu viestinnän, median ja teknologian etiikkaan eri näkökulmista. Kurssilla tarkastellaan etiikkaa teoreettisesti sekä journalismin, viestinnän alan eri toimijoiden ja mediateknologian näkökulmista. Kurssilla pohditaan viestintään, mediaan ja teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Kurssin aikana opiskelija tutustuu vuorovaikutuksen, toimijuuden ja osallisuuden käsitteisiin nykyaikaisen viestintäympäristön näkökulmasta. Kurssilla käsitellään erilaisten tapausesimerkkien avulla, kuinka vuorovaikutus muodostuu niin yksilöiden kuin yhteisöjen välillä, kuinka erilaisia toimijuuden ja vuorovaikutuksen muotoja tuotetaan median ja viestinnän avulla, ja kuinka osallisuutta voidaan sekä voimistaa että heikentää viestinnän ja mediateknologian kautta.