Yhteiskuntatieteet - Social Sciences

Kurssi pureutuu viestinnän, median ja teknologian etiikkaan eri näkökulmista. Kurssilla tarkastellaan etiikkaa teoreettisesti sekä journalismin, viestinnän alan eri toimijoiden ja mediateknologian näkökulmista. Kurssilla pohditaan viestintään, mediaan ja teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälysovellusten käyttö Kurssilla arvioidaan tekoälysovelluksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Kurssin aikana opiskelija tutustuu vuorovaikutuksen, toimijuuden ja osallisuuden käsitteisiin nykyaikaisen viestintäympäristön näkökulmasta. Kurssilla käsitellään erilaisten tapausesimerkkien avulla, kuinka vuorovaikutus muodostuu niin yksilöiden kuin yhteisöjen välillä, kuinka erilaisia toimijuuden ja vuorovaikutuksen muotoja tuotetaan median ja viestinnän avulla, ja kuinka osallisuutta voidaan sekä voimistaa että heikentää viestinnän ja mediateknologian kautta. Tekoälytyökalujen käyttö kurssitöissä on dokumentoitava huolellisesti noudattaen erillistä ohjetta. Ohje on saatavilla kurssin Moodle-sivulla.

Opintojaksolla tutustutaan siihen, kuinka viestinnällä vaikutetaan erilaisissa konteksteissa ja mitkä ovat vaikuttavan viestinnän keskeiset osatekijät. Opintojaksolla pohditaan erilaisten toimijoiden tapoja tuottaa vaikuttamiseen pyrkivää viestintään ja vaikuttamisen merkitystä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa. Opintojaksolla käydään läpi vaikuttavan viestinnän peruskäsitteitä ja käytännön sovellusaloja.

Johdatus viestintätieteiden opiskeluun Viestinnän rooli yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa Viestintätieteet tieteenalana ja tutkimuskohteena Viestintätieteiden keskeiset käsitteet Viestinnän alan professiot

Kurssilla tutustutaan tarkemmin journalistiseen työhön ja journalismin tutkimukseen alan klassikkokirjallisuuden kautta, sekä syvennytään journalismin rooliin julkisen keskustelun tuottajana ja ylläpitäjänä. Tekoälytyökalujen käyttö kurssin lopputyössä tulee dokumentoida huolellisesti. Tarkempi ohje tekoälytyökalujen käytöstä on saatavilla kurssin Moodle-sivuilla.

Kurssilla tutustutaan työyhteisöjen viestintään ja vuorovaikukseen kurssikirjallisuuden avulla. Opintojakso lisää ymmärrystä siitä, miten viestintä ja vuorovaikutus muovaavat työyhteisöjen toimintaa, miten organisaatiokulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa ja miten viestinnällä voidaan tukea osallisuutta ja yhdenvertaisuutta työyhteisöissä.

Kurssilla perehdytään diskurssintutkimuksen perusteisiin ja sen taustalla oleviin teorioihin. Kurssikirjallisuuden kautta opiskelija syventyy kieleen sosiaalisena toimintana diskurssin käsitteen kautta. Kirjallisuuden kautta tarkastellaan myös diskurssiin läheisesti liittyviä käsitteitä kuten representaatiota, genrejä ja narratiiveja.

Opintojaksolla tutustutaan vastuullisuusviestinnän ajankohtaiseen tutkimukseen ja pääkäsitteisiin sekä vastuullisuusviestinnän keinoihin ja käytänteisiin erilaisissa organisaatioissa. Kurssilla pohditaan myös eri sidosryhmien odotuksia ja rooleja vastuullisuusviestinnässä. Tekoälysovellusten käyttö Tekoälysovelluksia voi käyttää ryhmätyön ideoinnissa.

Kurssilla tutustutaan viestintätyöhön ja viestinnän johtamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Opiskelijat tutustuvat organisaatioiden viestinnän erillaisiin osa-alueisiin, viestinnän johtamiseen ja suunnitteluun sekä viestinnän keinoihin ja työkaluihin. Kurssin aikana opiskelijat tutustuvat myös viestintäosaamisen käsitteisiin ja ymmärtävät viestintäosaamisen merkityksen asiantuntijuuden ja ajatusjohtajuuden rakentumisessa. Osana kurssia opiskelijat perehtyvät tarkemmin jonkin organisaation viestintään ja sen johtamiseen.

· Strategisen viestinnän keskeiset käsitteet ja tutkimussuunnat · Strategiset narratiivit ja niiden rakentaminen · Strategisen viestinnän ajankohtaiset ilmiöt I – yhteiskunnalliset muutokset · Strategisen viestinnän ajankohtaiset ilmiöt II – teknologia ja uudet mediaympäristöt

Current empirical research and theories on social interaction via latest communication technologies, media consumption and its digital footprints, and the societal impacts of different platforms. Perspectives of different social media and advanced social technologies (e.g., latest social media platforms, metaverse, extended reality technologies [AR/VR/MR] and virtual avatars). Perspectives of datafication and its implications to public media use: how data influences, for example, media’s relationship with their audiences and individual taste. How newer forms of media always contain traces of older forms of media, and how they draw influence from each other. Participation to media environments, public discussions, and content creation. Ethical consideration of social technologies and wellbeing, and social media and data. Review of social factors around latest communication technologies and digital media and how to examine them from the perspectives of social and communication sciences and social sustainability.

Kurssilla käsitellään työyhteisöjä, viestintätyötä ja viestinnän johtamista muuttuvassa ympäristössä. Opiskelijat tutustuvat työyhteisöviestinnän osa-alueisiin, viestinnän johtamiseen ja suunnitteluun sekä viestinnän keinoihin ja työkaluihin. Kurssin aikana opiskelijat tutustuvat myös viestintäosaamisen käsitteisiin ja ymmärtävät viestintäosaamisen merkityksen asiantuntijuuden rakentumisessa. Osana kurssia opiskelijat perehtyvät tarkemmin jonkin työyhteisön viestintään.

Massive amount of data is generated every day by public and private organizations around the world. Digital footprints are collected as part of people’s everyday lives and their everyday activities, for example when shopping online, browsing the internet, or using social media. Big data collected has attracted increasing attention over the recent years, and increasing amount of survey, register, and other traditional type of data are openly available. Much of this data remains unutilized, even though powerful analyses for solving societal challenges become possible. This course explores the opportunities and challenges of open data and the benefits of multidisciplinary approach to problem solving.

Technological change has uneven economic consequences for different social groups and communities. If unmanaged, these economic divides may have undesired implications for democracy such as widening gaps in political discontent and distrust. Such economic divides may even create political pushback against further technological change, some of which are conducive to improving environmental sustainability. This course examines the linkages between politics and technological change, and considers its impact on democracy during the Green Transition.

This course focuses on contemporary issues and trends discussed and debated in the field of communication sciences in a global context. During the course, students will have an opportunity to participate in lectures given by international researchers and visiting scholars/professors. The course can also be held in full by a visiting professor/visiting scholar.

The course covers current theories of corporate responsibility and sustainability communication, including greenwashing. In addition, it introduces theoretical approaches to organizations as political actors in the context of such communication. The course discusses also sustainability reporting, stakeholder analysis and engagement from the perspective of different organizations and actors.

This course focuses on how various emerging forms of influence, soft power and disinformation are challenging journalistic practices and democratic ideals. These themes are discussed in the context of issues related to for example to climate change, sustainability and green transition.

In this course, we explore how global communication and questions of soft power and geopolitics are related to climate change and other environmental issues. During the course, we discuss various empirical cases that illustrate different aspects of these phenomena and analyse how global communications and soft power shape the narratives with which we communicate about climate change related issues in a complex media environment.

Sustainable water use governance both in rural/urban and in local/global contexts Political, economic, and social processes and institutions connected with sustainable water use governance Power relations, inequality, and security Water infrastructure and governance, co-governance, stakeholders, local movements Risk, threats, conflicts, and vulnerabilities (such as flood, drought, transboundary water sharing) Theories and research methods