Yhteiskuntatieteet - Social Sciences

Ympäristöpolitiikan keskeiset globaalit, kansalliset ja lokaalit järjestelmät ja instituutiot Keskeiset teoriat ja käsitteet Toimijat ja keskeiset intressiryhmät Ympäristöpolitiikan politiikkatoimet ja lainsäädäntötyö Kansalaiset ja ympäristöliikkeet Yleisimmät tutkimusmenetelmät ja aineistot

Keskeiset teoreettiset lähtökohdat, teoriat ja käsitteet yhteiskunnasta (esimerkiksi makro-mikro, rakenne-toimija -lähtökohdat sekä kielelliset lähestymistavat). Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen ja hahmottaminen teoreettisesti Teorioiden historiallinen kehitys Teorian rooli tutkimuksessa 

Kestävyyskysymykset, ilmastonmuutos ja luontokato yhteiskuntatieteiden näkökulmasta Kestävyysmurroksen taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia lähtökohtia Ilmastonmuutoksen ja luontokadon sekä kestävyysmurroksen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia Kestävyyteen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiötä, kuten ylikuluttaminen, eettiset kysymykset, oikeudenmukaisuus, eriarvoisuus ja ilmastopakolaisuus Keskeiset kestävyysmurrokseen ja kestävyyteen liittyvät yhteiskuntatieteelliset teoriat ja käsitteet (kuten fossiilikapitalismi, polkuriippuvuus, ekologinen modernismi, antroposentrismi) Tekoälysovellusten käyttö Tekoälyä käytetään tieteellisen tiedon ja julkaisujen hakemisessa sekä harjoitustehtävien suunnittelussa.

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus käsittelee usein yhteiskuntaa, jossa elämme, ja on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Toisaalta yhteiskunnallisen merkityksen kääntäminen yhteiskunnalliseksi vaikutukseksi ei aina ole helppoa. Yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi tutkijoiden on esitettävä tutkimustuloksensa niin, että tulosten merkitys avautuu myös tavallisille kansalaisille. Lisäksi heidän viestinsä tulisi saavuttaa huomiota erilaisten sidosryhmien, kuten lainsäätäjien, ammattiliittojen, terveysalan ammattilaisten tai yritysten keskuudessa. Laajimmassa muodossaan tämä vuoropuhelu sidosryhmien kanssa saattaa kattaa koko tutkimusprojektin elinkaaren, tehden projektista yhteiskehittämistä.

Research in the social sciences is often subjective, usually open to interpretation, and always in need of discussion. Therefore, well-rounded researchers in the social sciences do not only need to be able to conduct research – they also need to be able to participate in the discourse around their research. The skill to connect a text to the wider scientific debate is as important as the skill to spot weak spots in a study design. Moreover, the researchers need to be able to present their comments in a logical and constructive way. This seminar introduces doctoral students to the practices, strategies and vocabulary of discussions on social science research. Please note that the seminar content is different in each term. Therefore, PhD students can take this seminar twice in two different terms.

· Kulutustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteet · Kulutuksen uudet muodot · Kulutus ja muoti · Kestäväkulutus · Liikakulutuksen globaalit ja paikalliset ongelmat

This course explores the phenomenon of digitalization, examining its definition and key components, such as the Internet of Things and artificial intelligence, along with related processes like datafication and platformization. It also traces the progression of digital transformation and its impact on how we work, live, and produce. Additionally, the course explores the environmental and labor dimensions of digitalization, as well as its broader consequences, including the need for digital security and the expansion of e-citizen services. To structure these discussions, a political economy approach to socio-technological digital systems will be introduced, along with other perspectives on governance, regulation, and different societal implications of digitalization.

Systemic approach to food studies Global and local food systems Sustainability and justice transition of food systems Public policy, private companies, and the economy of food Innovative technologies and the future of food Ethical perspectives: food poverty and inequality issues of food systems

Yhteiskuntatieteellinen akateeminen kirjoittaminen Tieteellisen tekstin rakenne, vaatimukset ja arviointi Esimerkillisiin tieteellisiin teksteihin tutustuminen Tutkimusprosessin vaiheisiin tutustuminen Tutkimusideoita ja -aineistoja ja tutkimussuunnitelmien hahmottelu Tekoälysovellusten käyttö Tekoälyä käytetään tiedonhakuun ja tutkimussuunnitelmien hahmotteluun.

Sisältö: · Kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonhankinnan menetelmät ja keskeiset monimuuttujamenetelmät (mm. varianssianalyysi, lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi, faktorianalyysi). · Kvantitatiivisen tutkimuksen raportointi ja arvioiminen. · Ennusteiden tekemiseen, selittämiseen ja yhteyksien tarkasteluun tähtäävien analyysimenetelmien käyttö tilasto-ohjelmalla (Stata).

Kvalitatiivisen tutkimuksen toteuttaminen (kysymyksenasettelu, aineiston hankinta, analyysi, tulkinta ja arviointi, tutkimusraportin laatiminen, tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen arviointi) Kvalitatiivisen aineiston koodaaminen Kvalitatiivisen aineiston ohjelma NVivo Kvalitatiivisen tutkimusaineiston eri analyysivaihtoehdot ja niiden valintaperusteet. Haastatteluaineistojen litterointi ja puheentunnistuksen hyödyntäminen litteroinnissa.

Sisältö: Demokratia ja yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaminen sekä luottamus Yhteiskunnan instituutiot ja rakenteet Yhteiskunnallisten liikkeiden, yhdistysten ja kansalaisten rooli taloudellisessa, ekologisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä globaalilla ja paikallisella tasolla. Keskeisiä tutkimusmenetelmiä, käsitteitä ja teorioita 

This course focuses on contemporary issues and trends discussed and debated in the field of communication sciences in a global context. During the course, students will have an opportunity to participate in lectures given by international researchers and visiting scholars/professors. The course can also be held in full by a visiting professor/visiting scholar. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

The course covers current theories of corporate responsibility and sustainability communication, including greenwashing. In addition, it introduces theoretical approaches to organizations as political actors in the context of such communication. The course discusses also sustainability reporting, stakeholder analysis and engagement from the perspective of different organizations and actors. Use of AI applications AI applications can be used for idea generation in the group work.

This course focuses on how various emerging forms of influence, soft power and disinformation are challenging journalistic practices and democratic ideals. These themes are discussed in the context of issues related to for example to current topics such as climate change, sustainability and green transition. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

In this course, we explore how global communication and questions of soft power and geopolitics are related to climate change and other environmental issues. During the course, we discuss various empirical cases that illustrate different aspects of these phenomena and analyse how global communications and soft power shape the narratives with which we communicate about climate change related issues in a complex media environment. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

Kurssilla tutustutaan siihen, miten julkisuutta tuotetaan eri tavoin, ja millaisilla mekanismeilla julkisen keskustelun ajankohtaiset aiheet ja henkilöt määräytyvät. Kurssilla tutustutaan julkisen keskustelun, julkisen mielipiteen muodostumisen sekä julkisuuden ja vallan perusteorioihin ja julkisuuden eri osa-alueiden toimintalogiikoihin. Kurssin teemoja ovat esimerkiksi monimutkaisten yhteiskunnallisten, teknologisten ja ympäristön ilmiöiden käsitteleminen julkisuuden eri osa-alueilla, yhteisöjen, yritysten ja yksilöiden rooli julkisessa viestinnässä, sekä sosiaalisen median alustojen vaikutus julkisuuden muodostumiseen. AI-työkalujen käyttö kurssilla tulee dokumentoida huolellisesti erikseen annettavan ohjeen mukaan. Ohje löytyy kurssin Moodle-sivulta. Kurssilla vierailaan mahdollisuuksien mukaan Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan alueella toimivien tiedotusvälineiden toimituksissa.

Kurssilla tutustutaan organisaatioiden viestintään ja käydään läpi organisaatioviestinnän keskeiset teoriat ja käsitteet. Kurssilla pohditaan organisaatioiden viestinnän merkitystä ja vaikutuksia verkottuneessa yhteiskunnassa sekä analysoidaan ajankohtaisia organisaatioviestinnän ilmiöitä.

Kurssi pureutuu viestinnän, median ja teknologian etiikkaan eri näkökulmista. Kurssilla tarkastellaan etiikkaa teoreettisesti sekä journalismin, viestinnän alan eri toimijoiden ja mediateknologian näkökulmista. Kurssilla pohditaan viestintään, mediaan ja teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälysovellusten käyttö Kurssilla arvioidaan tekoälysovelluksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.