Yhteiskuntatieteet - Social Sciences

Yhteiskuntatieteiden tutkinnon rakenne, luento- ja tenttikäytännöt sekä tekoälyn käytön ohjeistus Opiskelutaidot ja opintojen suunnittelu, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen Opiskelu- ja työelämätaidot, yhteiskunta- ja viestintätieteilijöiden sijoittuminen työelämään Oma hyvinvointi ja jaksaminen osana opiskelu- ja työelämätaitoja Opiskelijapalvelut Kirjastopalvelut ja tiedonhankinta Tietotekniikka (perusohjelmien osaaminen esim. Word, Excel ja PowerPoint) ja tietoturva Keskustelut opettajatuutorin kanssa Tekoälysovellusten käyttö Yleiset ohjeet tekoälyn käytöstä opinnoissa ja tiedonhaussa.

Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä Kvalitatiivisten lähestymistapojen ja tutkimusmenetelmien mahdollisuudet, rajoitukset ja soveltamismahdollisuudet Keskeiset kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, kuten sisällönanalyysi, teema-analyysi, etnografia, diskurssianalyysi ja niiden eroavaisuudet Kvalitatiivisen tutkimusprosessin rakenteet ja vaiheet Aineistojen kerääminen ja valmiit aineistot Aineistoihin liittyvät eettiset kysymykset Tekoälysovellusten käyttö Tekoälyä käytetään tiedonhakuun ja tutkimussuunnitelman hahmotteluun.

Sisältö: · Johdatus tilastotieteeseen ja tilasto-ohjelmien käytön harjoittelua (Stata). · Tilastollinen lukutaito ja mittaaminen yhteiskunta- ja viestintätieteissä. · Kvantitatiivisen tiedonkeruun, kuvailevien tilastomenetelmien ja tilastollisen päättelyn perusteet. · Keskeiset analyysimenetelmät (mm. kuvailevat tunnusluvut, ristiintaulukointi, t-testi, korrelaatio).

Sisältö: Ajankohtainen yhteiskuntatieteellinen tutkimus viestintäteknologioiden vaikutuksista yksilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin eri elämänalueilla. Digitalisaation rooli käyttäytymisessä, ajattelussa ja tunteissa psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden näkökulmista. Ryhmäilmiöt ja sosiaaliset rakenteet digitalisoituneessa yhteiskunnassa: esim. sosiaaliset suhteet ja verkkoyhteisöt, sosiaalinen identiteetti ja sosiaaliset kuplat, teknologioiden rooli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Digitalisaation tarkasteleminen sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista: esim. työhyvinvointi, yksinäisyys, nettiviha ja verkkohäirintä. Tekoälysovellusten käyttö. Kurssilla harjoitellaan tekoälyn ja viestintäteknologioiden hyödyntämistä ryhmätyöskentelyn osana.

Vesipolitiikan keskeiset toimijat ja järjestelmät Veteen ja vesiresursseihin liittyvät poliittiset suhteet, konfliktit ja kamppailut sekä eriarvoisuudet Vesi ja kansainväliset suhteet ja politiikat Veteen ja vesiresursseihin liittyvät uhat tulevaisuudessa Veteen liittyvät eettiset ulottuvuudet ja oikeudenmukaisuus

• Social dimension of economy and markets• Classical and contemporary theories of economic action and economic phenomena• Economy, work and labour markets• Money, credit and finance• Institutions and the economic life• Consumption, culture and lifestyle• Networks and capital

Tiede ja teknologia yhteisöllisinä ja yhteiskunnallisina ilmiöinä Tieteen ja teknologian historia kriittisten järjestelmien näkökulmasta Tiede, teknologia, eriarvoisuudet ja sukupuoli Teknologian käyttäjät ja kulutuskäytännöt Asiantuntijoiden ja kansalaisten valta sekä tieteen hallinnointi Tieteen ja teknologian etiikka, ristiriidat ja konfliktit

Ympäristöpolitiikan keskeiset globaalit, kansalliset ja lokaalit järjestelmät ja instituutiot Keskeiset teoriat ja käsitteet Toimijat ja keskeiset intressiryhmät Ympäristöpolitiikan politiikkatoimet ja lainsäädäntötyö Kansalaiset ja ympäristöliikkeet Yleisimmät tutkimusmenetelmät ja aineistot

Keskeiset teoreettiset lähtökohdat, teoriat ja käsitteet yhteiskunnasta (esimerkiksi makro-mikro, rakenne-toimija -lähtökohdat sekä kielelliset lähestymistavat). Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen ja hahmottaminen teoreettisesti Teorioiden historiallinen kehitys Teorian rooli tutkimuksessa 

Kestävyyskysymykset, ilmastonmuutos ja luontokato yhteiskuntatieteiden näkökulmasta Kestävyysmurroksen taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia lähtökohtia Ilmastonmuutoksen ja luontokadon sekä kestävyysmurroksen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia Kestävyyteen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiötä, kuten ylikuluttaminen, eettiset kysymykset, oikeudenmukaisuus, eriarvoisuus ja ilmastopakolaisuus Keskeiset kestävyysmurrokseen ja kestävyyteen liittyvät yhteiskuntatieteelliset teoriat ja käsitteet (kuten fossiilikapitalismi, polkuriippuvuus, ekologinen modernismi, antroposentrismi) Tekoälysovellusten käyttö Tekoälyä käytetään tieteellisen tiedon ja julkaisujen hakemisessa sekä harjoitustehtävien suunnittelussa.

Sisältö: Mitä on tiede ja tutkimus. Tieteellisen ajattelun ja argumentaation perusteet sekä historiallinen kehitys. Tieteen ja tutkimuksen peruskäsitteet, kuten metodi, kriittisyys, falsifiointi, toistettavuus. Tieteellisen tiedon luonne. Tieteen ja tutkimuksen eettiset periaatteet 

Yhteiskunta tutkimuskohteen Suomalaisen yhteiskunnan keskeiset kehityskaaret ja nykyisyys Yhteiskuntatieteiden eri oppiaineita Yhteiskuntatieteiden lähestymistapoja, käsitteitä ja suuntauksia LUT-yliopiston yhteiskuntatieteiden keskeiset suuntaukset

Research in the social sciences is often subjective, usually open to interpretation, and always in need of discussion. Therefore, well-rounded researchers in the social sciences do not only need to be able to conduct research – they also need to be able to participate in the discourse around their research. The skill to connect a text to the wider scientific debate is as important as the skill to spot weak spots in a study design. Moreover, the researchers need to be able to present their comments in a logical and constructive way. This seminar introduces doctoral students to the practices, strategies and vocabulary of discussions on social science research. Please note that the seminar content is different in each term. Therefore, PhD students can take this seminar twice in two different terms.

· Kulutustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteet · Kulutuksen uudet muodot · Kulutus ja muoti · Kestäväkulutus · Liikakulutuksen globaalit ja paikalliset ongelmat

This course explores the phenomenon of digitalization, examining its definition and key components, such as the Internet of Things and artificial intelligence, along with related processes like datafication and platformization. It also traces the progression of digital transformation and its impact on how we work, live, and produce. Additionally, the course explores the environmental and labor dimensions of digitalization, as well as its broader consequences, including the need for digital security and the expansion of e-citizen services. To structure these discussions, a political economy approach to socio-technological digital systems will be introduced, along with other perspectives on governance, regulation, and different societal implications of digitalization.

Kvalitatiivisen tutkimuksen toteuttaminen (kysymyksenasettelu, aineiston hankinta, analyysi, tulkinta ja arviointi, tutkimusraportin laatiminen, tutkimusprosessin kokonaisuuden kriittinen arviointi) Kvalitatiivisen aineiston koodaaminen Kvalitatiivisen aineiston ohjelma NVivo Kvalitatiivisen tutkimusaineiston eri analyysivaihtoehdot ja niiden valintaperusteet. Haastatteluaineistojen litterointi ja puheentunnistuksen hyödyntäminen litteroinnissa.

The course covers current theories of corporate responsibility and sustainability communication, including greenwashing. In addition, it introduces theoretical approaches to organizations as political actors in the context of such communication. The course discusses also sustainability reporting, stakeholder analysis and engagement from the perspective of different organizations and actors. Use of AI applications AI applications can be used for idea generation in the group work.

This course focuses on how various emerging forms of influence, soft power and disinformation are challenging journalistic practices and democratic ideals. These themes are discussed in the context of issues related to for example to current topics such as climate change, sustainability and green transition. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

In this course, we explore how global communication and questions of soft power and geopolitics are related to climate change and other environmental issues. During the course, we discuss various empirical cases that illustrate different aspects of these phenomena and analyse how global communications and soft power shape the narratives with which we communicate about climate change related issues in a complex media environment. All use of AI tools for the course work must be carefully documented according to separate instructions provided in the course Moodle site.

Kurssilla tutustutaan organisaatioiden viestintään ja käydään läpi organisaatioviestinnän keskeiset teoriat ja käsitteet. Kurssilla pohditaan organisaatioiden viestinnän merkitystä ja vaikutuksia verkottuneessa yhteiskunnassa sekä analysoidaan ajankohtaisia organisaatioviestinnän ilmiöitä.