Yhteiskuntatieteet - Social Sciences

Kestävyyskysymykset, ilmastonmuutos ja luontokato yhteiskuntatieteiden näkökulmasta Kestävyysmurroksen taloudelliset, poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat Ilmastonmuutoksen ja luontokadon sekä kestävyysmurroksen yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset Kestävyyteen liittyvät yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikuluttaminen, eettiset kysymykset, oikeudenmukaisuus, eriarvoisuus ja ilmastopakolaisuus Keskeiset kestävyysmurrokseen ja kestävyyteen liittyvät yhteiskuntatieteelliset teoriat ja käsitteet (kuten fossiilikapitalismi, polkuriippuvuus, ekologinen modernismi, antroposentrismi)

Sisältö: Mitä on tiede ja tutkimus. Tieteellisen ajattelun ja argumentaation perusteet sekä historiallinen kehitys. Tieteen ja tutkimuksen peruskäsitteet, kuten metodi, kriittisyys, falsifiointi, toistettavuus. Tieteellisen tiedon luonne. Ihmistieteiden objektiivisuus. Tieteen ja tutkimuksen eettiset periaatteet 

Yhteiskunta tutkimuskohteena Yhteiskuntatieteiden historiallinen kehitys Yhteiskunnan luonne, keskeiset käsitteet ja tutkimussuunnat Yksilön ja yhteiskunnan suhde Päätöksenteko osana yhteiskunnan toimintaa ja poliittisen toiminnan luonne Yhteiskuntatieteiden eri oppiaineet (mm. sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, politiikantutkimus, sosiaalipsykologia)

Research in the social sciences is often subjective, usually open to interpretation, and always in need of discussion. Therefore, well-rounded researchers in the social sciences do not only need to be able to conduct research – they also need to be able to participate in the discourse around their research. The skill to connect a text to the wider scientific debate is as important as the skill to spot weak spots in a study design. Moreover, the researchers need to be able to present their comments in a logical and constructive way. This seminar introduces doctoral students to the practices, strategies and vocabulary of discussions on social science research. Please note that the seminar content is different in each term. Therefore, PhD students can take this seminar twice in two different terms.

Kurssilla tutustutaan organisaatioiden viestintään ja käydään läpi organisaatioviestinnän keskeiset teoriat ja käsitteet. Kurssilla pohditaan organisaatioiden viestinnän merkitystä ja vaikutuksia verkottuneessa yhteiskunnassa sekä analysoidaan ajankohtaisia organisaatioviestinnän ilmiöitä.

Kurssi pureutuu viestinnän, median ja teknologian etiikkaan eri näkökulmista. Kurssilla tarkastellaan etiikkaa teoreettisesti sekä journalismin, viestinnän alan eri toimijoiden ja mediateknologian näkökulmista. Kurssilla pohditaan viestintään, mediaan ja teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Kurssin aikana opiskelija tutustuu vuorovaikutuksen, toimijuuden ja osallisuuden käsitteisiin nykyaikaisen viestintäympäristön näkökulmasta. Kurssilla käsitellään erilaisten tapausesimerkkien avulla, kuinka vuorovaikutus muodostuu niin yksilöiden kuin yhteisöjen välillä, kuinka erilaisia toimijuuden ja vuorovaikutuksen muotoja tuotetaan median ja viestinnän avulla, ja kuinka osallisuutta voidaan sekä voimistaa että heikentää viestinnän ja mediateknologian kautta.

Opintojaksolla tutustutaan siihen, kuinka viestinnällä vaikutetaan erilaisissa konteksteissa ja mitkä ovat vaikuttavan viestinnän keskeiset osatekijät. Opintojaksolla pohditaan erilaisten toimijoiden tapoja tuottaa vaikuttamiseen pyrkivää viestintään ja vaikuttamisen merkitystä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa. Opintojaksolla käydään läpi vaikuttavan viestinnän peruskäsitteitä ja käytännön sovellusaloja.

Johdatus viestintätieteiden opiskeluun Viestinnän rooli yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa Viestintätieteet tieteenalana ja tutkimuskohteena Viestintätieteiden keskeiset käsitteet Viestinnän alan professiot

Strategisen viestinnän keskeiset käsitteet ja tutkimussuunnat Strategiset narratiivit ja niiden rakentaminen Strategisen viestinnän ajankohtaiset ilmiöt liittyen uusiin teknologioihin ja mediaympäristöihin Strategisen viestinnän ajankohtaiset ilmiöt liittyen yhteiskunnallisiin muutoksiin

Most datasets in the social sciences are not perfect. Interviewees may not have answered questions, given non-sensical answers, or simply refused to participate in the survey. These incidences can create missing data, which can sway how analyses turn out. If the missing data is not assessed and treated properly, this analysis results may turn out wrong. This course assesses how missing data comes about, how it influences analyses, and how researchers can handle it.

Research in the social sciences usually often studies the society around us, and it has immediate relevance for this society. However, turning relevance into impact is not always easy. To create societal impact, the researchers need to present their findings in a way that can easily be understood by lay-persons. Moreover, they need to bring their message to the attention of the stakeholders concerned, e.g., policymakers, trade unions, doctors, or companies. In its most extensive form, this interaction with stakeholders can even span the entire project lifetime, turning into co-creation.

Yhteiskunta tutkimuskohteena Yhteiskuntatieteiden historiallinen kehitys Yhteiskunnan luonne, keskeiset käsitteet ja tutkimussuunnat Yksilön ja yhteiskunnan suhde Päätöksenteko osana yhteiskunnan toimintaa ja poliittisen toiminnan luonne Yhteiskuntatieteiden eri oppiaineet (mm. sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, politiikantutkimus, sosiaalipsykologia)

Sisältö: Mitä on tiede ja tutkimus. Tieteellisen ajattelun ja argumentaation perusteet sekä historiallinen kehitys. Tieteen ja tutkimuksen peruskäsitteet, kuten metodi, kriittisyys, falsifiointi, toistettavuus. Tieteellisen tiedon luonne. Ihmistieteiden objektiivisuus. Tieteen ja tutkimuksen eettiset periaatteet 

Keskeiset teoreettiset lähtökohdat, teoriat ja käsitteet yhteiskunnasta (esimerkiksi makro-mikro, rakenne-toimija -lähtökohdat). Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen ja selittäminen teoreettisesti Teorioiden historiallinen kehitys Teorian rooli tutkimuksessa 

Ympäristöpolitiikan keskeiset globaalit, kansalliset ja lokaalit järjestelmät ja instituutiot Keskeiset teoriat ja käsitteet Toimijat ja keskeiset intressiryhmät Ympäristöpolitiikan politiikkatoimet ja lainsäädäntötyö Kansalaiset ja ympäristöliikkeet Yleisimmät tutkimusmenetelmät ja aineistot

Kuinka tiede ja teknologia muokkaa yhteiskuntia ja yhteisöjä sekä kuinka sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset tekijät muokkaavat tiedettä ja teknologiaa Tieteen ja teknologian historia Teknologinen muutos ja sen suhde innovaatiopolitiikkaan, organisaatioihin sekä talouteen Asiantuntijatiedon ja tiedon tuottamisen merkitys yhteiskunnassa Teknologian hallinta ja teknologialla hallinta Sukupuoli tieteen ja teknologian kontekstissa Teknologioiden käyttö eri yhteisöissä ja konteksteissa Teknologian eettisyys Keskeiset teoriat

Digitaidot yliopistossa -opintokokonaisuus suoritetaan omatoimisesti verkkokurssina. Opintojaksolla opiskelija tutustuu opiskelua tukeviin digitaalisiin työkaluihin ja niiden käytön perusteisiin. Kurssilla tutustutaan muun muassa Office-työkaluihin (erityisesti Word, PowerPoint ja Teams), ja muihin opiskelijalle hyödyllisiin digityökaluihin. Kurssilla harjoitellaan muun muassa oman esityksen tekemistä ja jakamista muille, projektinhallinnan työkaluja sekä oman puheen ja esiintymisen nauhoittamista. Käymme läpi myös LUT:n ohjeistukset tekoälytyökalujen käytöstä.

Opintojaksolla tutustutaan siihen, kuinka viestinnällä vaikutetaan erilaisissa konteksteissa ja mitkä ovat vaikuttavan viestinnän keskeiset osatekijät. Opintojaksolla pohditaan erilaisten toimijoiden tapoja tuottaa vaikuttamiseen pyrkivää viestintään ja vaikuttamisen merkitystä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnassa. Opintojaksolla käydään läpi strategisen viestinnän peruskäsitteitä ja käytännön sovellusaloja.

Kurssin aikana opiskelija tutustuu vuorovaikutuksen, toimijuuden ja osallisuuden käsitteisiin nykyaikaisen viestintäympäristön näkökulmasta. Kurssilla käsitellään erilaisten tapausesimerkkien avulla, kuinka vuorovaikutus muodostuu niin yksilöiden kuin yhteisöjen välillä, kuinka erilaisia toimijuuden muotoja tuotetaan median ja viestinnän avulla, ja kuinka osallisuutta voidaan sekä voimistaa että heikentää viestinnän ja mediateknologian kautta. Kurssin aikana tehdään harjoitustyö, jonka kautta kurssin teemoja tarkastellaan itsenäisesti valittuun teemaan liittyen.