Tuotantotalous - Industrial Engineering and Management

Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen taustat, peruslähtökohdat ja suuntaukset. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen metodologian sekä näiden erot. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erityispiirteet, tutkimusprosessin kulun, aineiston keruun ja analyysin päämetodit. Tutkimuksen raportointi. Opiskelija osaa valita oman tutkimusongelmansa perusteella sopivimmat tutkimusmenetelmät. Hän pystyy soveltamaan ja käyttämään laadullisen ja määrällisen tutkimus- ja analyysimenetelmiä omassa tutkimuksessaan.

Hyvinvointiteknologian tyypit, kehityskulut, soveltamismahdollisuudet ja vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa; hyvinvointiteknologian soveltaminen palveluprosesseihin; teknologian ja palveluiden yhteiskehittämisen haasteet; erilaisten käyttäjien tarpeet ja uuden osaamisen tarpeet; teknologiaan perehdyttäminen; näkökulmat tulevaisuuteen; casejen esittely, erityishuomion kohteena robotiikka.

Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen taustat, peruslähtökohdat ja suuntaukset. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen metodologian sekä näiden erot. Opiskelija tunnistaa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen erityispiirteet, tutkimusprosessin kulun, aineiston keruun ja analyysin päämetodit. Tutkimuksen raportointi. Opiskelija osaa valita oman tutkimusongelmansa perusteella sopivimmat tutkimusmenetelmät. Hän pystyy soveltamaan ja käyttämään laadullisen ja määrällisen tutkimus- ja analyysimenetelmiä omassa tutkimuksessaan.

Innovatiivisuutta tukevan organisaatiokulttuurin elementit, kehittäminen ja johtaminen, organisaatiokulttuurin muutos. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan keskeinen käsitteistö, eri innovaatiotyypit sekä niiden suhteet. Työntekijänäkökulman, työhyvinvoinnin ja työn merkityksellisyyden suhde innovatiiviseen organisaatiokulttuuriin ja sen kehittämisprosesseihin. Organisaatiokulttuurit emergentteinä, vuorovaikutteisina ja kehitettävinä prosesseina.

Havaitseminen ja tiedonkäsittely innovaatioita kehitettäessä, innovaatioiden kehittämiseen liittyvät keskeiset haasteet ja niihin vastaaminen erilaisten työkalujen ja toimintatapojen avulla.

Ydinaines: yliopisto-opiskelu ja ohjelmassa sovellettava käytäntö. Täydentävä tieto: perehtyminen TUDI-ohjelman tutkintorakenteeseen, HOPS. Erityistieto: erilaiset opiskelua tukevat ja opiskelijalle järjestetyt palvelut.

Innovaatiojohtamisen haasteet ja osaamistarpeet, erilaiset innovaatiot ja niiden tunnistaminen,innovaatioprosessit ja sidosryhmien välinen toiminta.

Digitalisaation vaikutukset eri tasoilla organisaatioissa ja niiden toimintaympäristöissä systeemisestä näkökulmasta, vaikutusten arviointi, ennakointitoiminta ja sen merkitys, ennakoinnin käytännöt ja menetelmät, eri alojen casejen esittely. Digitalisaatiota käsitellään pääosin ilmiölähtöisesti. Yksittäisiin teknologioihin ja toimialoihin voi keskittyä kurssin tehtävissä.

Ydinainestasolla opiskelija ymmärtää johtajuutta, oppimista, verkostoitumista, luovuutta, sosiaalista pääomaa ja dynaamisia kyvykkyyksiä innovaatiojärjestelmissä ja innovaatioverkostoissa. Hän kykenee ymmärtämään erilaisia innovointimalleja ja niiden vaikutuksia innovaatiopolitiikkaan. Kurssilla käsitellään erityisesti käytäntölähtöisten monitoimijaisten innovaatioprosessien erityispiirteitä. Täydentävänä tietona on luovuuden edistäminen innovaatioprosesseissa ja innovaatiojärjestelmissä.

Kurssin ydinainestasolla opiskelija kykenee käyttämään käytännön luovuusmenetelmiä ja ryhmädynamiikkaa edistäviä menetelmiä. Täydentävänä tietona hän kykenee poistamaan assosiaatioesteitä ja ylittämään toimialatraditioita luovassa prosessissa. Erityistietona opiskelija kykenee edistämään älyllistä ristipölytystä innovaatiosessioissa.

Tuottavuuden mittaaminen ja mittarit. Tuottavuus yrityksen toiminnan johtamisen osa-alueilla. Digitaalisuuden rooli tuottavuuden kehittämisessä.

Seminaari antaa opetusta työskentelyssä jonkin teoreettisen tai käytännön tutkimusongelman selvittämisessä kirjallisuutta hyväksi käyttäen ja harjaannuttaa osanottajia laatimaan tutkimusraportin, käsittelemään tutkielmansa ryhmässä ja arvioimaan toisten tekemiä raportteja.

Suorituskyvyn menestyksellisen ohjaamisen taustalla olevien tekijöiden esittely yrityksen ja sen osien näkökulmista. Syvennetään tietoa suorituskyvyn ohjaamisesta digitaalisessa liiketoiminnassa. Suorituskyvyn ohjaamisen työkalut.

Suorituskyvyn johtamisen näkökulmat ja niiden merkitys. Suorituskyvyn johtamisen ja suorituskyvyn mittaamisen välinen yhteys. Yksittäisten suorituskyvyn johtamisen näkökulmien erityispiirteet.

Kestävän suorituskyvyn mittaamisen perusteet. Suorituskyvyn analysointijärjestelmän rakentamisprosessit. Mittariston rakentaminen käytännössä ja käyttöön ottaminen yrityksessä. SAKE-sovelluksen käyttäminen järjestelmän rakentamisen pohjana.

Erilaisten suorituskyvyn analysointijärjestelmien rakenne ja toiminta. Suorituskyvyn mittarit ja niiden rakentaminen, analysoinnin perusteet. Yksittäisten järjestelmien toteuttaminen yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa.

Yritykseen tehtävä projektityö.

Kilpailukeinot ja strategia johtamisen lähtökohtana, johtoryhmätyöskentely, lateraalit koordinointikeinot, tavoitteenasetanta ja mittaaminen koordinointikeinona, prosessijohtaminen, koordinointikeinojen kokonaisuudet

Strateginen laskentatoimi, arvoketjuajattelu sekä verkostot. Toimintolaskenta ja sen soveltaminen tuote-, palvelu- ja asiakaskannattavuuksiin liittyvissä laskelmissa. Talousohjaus ja budjetoinnin kehittäminen. 

Yleiset kustannuskäsitteet, poistomenetelmät, ainekustannusten arvostusmenetelmät, suoritekohtainen laskenta, kustannusperusteinen hinnoittelu, investointilaskenta ja budjetit.